NJS:n tyttöjen yhdistelmäjoukkueen (ROX & QPR) turnausmatka Youth Football Festival -turnaukseen Unkarin Kaposvariin 22.7-29.7.2007

Unkarin turnaukseen osallistui NJS:n tytöistä 27 pelaajaa taustajoukkoineen ja matka oli kaikkien mielestä erittäin onnistunut. Unkarin kova helle (+30–+40°) meinasi päästä välillä verottamaan voimia ja niskan päälle, varsinkin peleissä,  mutta ansiokkaasti mukana olleet aikuiset hoitivat juomavesien roudaamisen ja muunkin huolenpidon.

Turnauksen avajaiset olivat 23.7 illalla ja siellä koko 40-henkinen porukkamme marssi paikalliselle komealle stadionille NJS:n ja suomenlipun perässä.Tyttömme herättivät sen verran huomiota että jo seuraavan päivän paikallislehdessä oli suuri kuva muutamista joukkueemme tytöistä ja kuvatekstissä luki jokseenkin näin ; He eivät ole jalkapallofaneja, vaan suomalaisia tyttöfutaajia, jotka pelaavat turnauksessa 17-vuotiaiden sarjassa. Kauneudellaan he tuovat turnaukseen aivan oman leimansa.

Joukkueita turnauksessa oli mukana 130 ja 17-vuotiaiden tyttöjen sarjassa 6. Unkarilaisia joukkueita oli sarjassamme 3, Serbiasta 1 ja Suomesta toinenkin joukkue, NuPS.

Vapaa-aikaakin otteluiden välissä jäi sen verran että ehdimme käydä kahteen kertaan upeassa vesipuistossa ja yhtenä päivänä paistateltiin ja uitiin kauniin Balaton-järven rannalla. Tytöt harrastivat myös ahkerasti shoppaamista, yllätys, yllätys.

Koko turnauksen ajan mukanamme meillä oli oma turnaus-oppaamme Attila (jonka nimi äännettiin jotenkin kummasti, että ”othilo”, joka sitten yhdessä tuumin ristittiinkin Otoksi, kääntyy paremmin suomalaisen suussa). Tämä nuori ja komea vapaaehtoinen jaksoi uupumatta hoitaa asioita joukkueemme hyvinvoinnin eteen, ja rekrytoi välillä jopa perhettäänkin hommiin, kun oli tarvetta esim. loukkaantuneelle pelaajallemme saada kyytiä lääkäristä hotellille. Ihailtavaa ja luulenkin että se oli yksi suurin syy miksi kaikki meillä ”toimi”.

Ilman loukkaantumisia emme tälläkään reissulla valitettavasti säästyneet, yksi nilkka, yksi polvi ja ampiaisen pisto, sekä muutama kuumuuden tekemä tepponen, mutta hyvällä fiiliksellä jaksoivat vielä loukkaantuneetkin tsempata sitten joukkueensa hopea-sijalle. Hopea ei todellakaan ollut helppo tehtävä lähes + 40 asteen helteessä stadionilla jonne ei tuulenhenkäyskään yltänyt. Olihan se varmasti tytöille hieno hetki, seistä upealla stadionilla loppuottelussa ja kuunnella ja laulaa Maammelaulua ennen ottelun alkua. Unkarin joukkue oli kuitenkin tällä kertaa parempi ja selvästi se hopea siinä vaiheessa meidän tyttöjä harmitti, mutta onneksi ei kauan ja illalla hopeamitalit kaulassa juhla-illallisella suut olivat jo kaikilla korvissa.

Nyt jo tytöt ovat tulleet kyselemään, että kai me mennään ensi kesänä uudestaan... saapas nähdä.

Pelit Unkarissa

Joukkue suuntasi kulkunsa omaan turnauksen avausotteluunsa hyvissä ajoin aamulla klo 10:40 alkavaksi aiottuun otteluun. Vastassa oli Kaposvarista n. 15 kilometrin päässä olevan Somogyjádin kaupungin yhdistelmäjoukkue, Somogyjád Szabadidõ SE. Pelipaikkana oli Kaposvarin jalkapalloakatemian urheilukeskuksen tekonurmi, joka oli avattu vasta pari viikkoa ennen turnausta. Pelialusta oli varsin samanlainen kuin Klaukkalan tekonurmi. Muuten olosuhteet aamusta huolimatta olivat suomalaiseen makuun ja tähän kesään verrattuna kuumat.

Joukkueen verryttely ja valmistautuminen sujui kapteeniston johdolla erinomaisesti ja kaikesta näki, että pelihalut olivat erittäin korkealla. Tunnelma laski kuitenkin n. 15 minuuttia ennen ilmoitettua pelin alkua, kun meille kerrottiin, että vastustajalla on ollut turnaukseen rekisteröitymisen kanssa ongelmia ja he eivät ole saaneet ajoissa tietoa ottelun alkamisajasta. Meille tarjottiin kahta vaihtoehtoa eli turnauksen sääntöjen mukaan luovutusvoittoa tai peliä saman päivän iltapäivällä. Koska olimme tulleet turnaukseen pelaamaan ja hankkimaan elämyksiä kansainvälisistä peleistä, valitsimme siirretyn pelin vaihtoehdon. Tavarat kasaan ja takaisin hotellille ja iltapäivällä homma uusiksi!

Kaikeksi onneksi kuumasta säästä huolimatta joukkueen vire ei valunut hikinoroina kaupungin katukiville vaan valmistautuminen sujui yhtä hyvissä merkeissä kuin aamullakin. Joukkue oli siis erinomaisessa turnauslatauksessa.

Latauksen ja pelihalut todisti myös ottelun alku: pallo pysyi tutulla alustalla Roxin hallussa ja paine pysyi vastustajan päädyssä. Jo ottelun 9 minuutilla pujotteli Tytti Kemppainen läpi vastustajan puolustuksen vasemmalta laidalta, jatkoi matkaansa kohti etunurkkaa ja sijoitti pallon sisään tarkalla sisäsyrjälaukauksella. Syötön Tytille laitaan tarjoili Neea Jokinen.

Peli jatkui Roxin hallinnassa eikä vastustajalle tarjottu maalintekopaikkoja. Joukkue sai kuitenkin hyvän muistutuksen kansainvälisten pelien erosta kotimaisiin sarjoihin verrattuna: vaikka vastustaja ei kyennyt teknisesti samalle tasolle, kykeni se haastamaan joukkueen fyysisellä taklauspelillä, repimällä ja raastamalla. Mitään ei siis saatu ilmaiseksi varsinkin kuin paikallinen tuomaristo oli valinnut sallivan linjan ottelun johtamiselle. Syöttöpelin onnistuminen ja parempi pallon hallinta olivat avaimet NJS:n voittoon lukemin 1-0.

Seuraava ottelu pelattiin otteluohjelman mukaan tiistaiaamuna klo 9:20 Kaposvarin stadionin harjoituskentällä, joka oli kohtuukuntoinen luonnonnurmi. Turnauksen sarjavaiheen otteluohjelma oli armollinen, sillä aamu- ja iltapelit olivat siedettäviä muuten päivisin vallinneen läkähdyttävän kuumuuden vastapainoksi.

Toisessa ottelussa vastaan asettui unkarilainen PVSK läheisestä Pecsin kaupungista. Vastustajan pelitapa oli vielä edellistäkin fyysisempi ja erityisesti keskikentällä taisteltiin jokaisesta pallosta. Onneksi tähän otteluun nimetty romanialainen tuomarikolmikko oli tehtäviensä tasalla ja ylilyönneiltä vältyttiin.

Roxin peli ei päässyt omiin uomiinsa, koska keskikentällä syöttöpeliin tarvittava tila jäi pieneksi. Tästä syystä myös avaavat syötöt kärkipelaajille jäivät puuttumaan ja nopeiden vastahyökkäysten ase jäi lähes hyödyntämättä.

Ottelun avausmaali syntyi 19 minuutilla puolustuksemme oikealta laidalta tulleen keskityksen ajauduttua maaliedustalle nousseen vastustajan keskikenttäpelaajan jalkoihin. Mallinedustan vartiointi petti ja tilanne oli 0-1.

Toisen puoliajan puolivälissä tuli uudelleen lunta tupaan, kun oikean laidan puolustus unohti prässäämisen ja tukemisen merkityksen. Tämän seurauksena vastustaja laukaisi voimalla etutolppaan ja siitä pallo kimmahti takatolpalle, jossa vapaana olleella pelaajalla oli helppo työ siirtää pallo maaliin.

Lopputulos 0-2 oli oikeutettu, sillä Rox ei koko pelin aikana saanut luotua kuin pari kohtuullista laukaisupaikkaa. Lisäksi vartiointipeli maalinedustalla oli löysää. Näin saatiin heti muistutus siitä, että turnausmenestys vaatisi jatkuvaa keskittymistä ja vähintään omalla tasolla pelaamista.

Keskiviikkoaamu valkeni edelleen hellettä ennakoivana. Turnausohjelma kuitenkin armahti nytkin: nummelalaista tuttua NuPSia vastaan ottelu alkoi jo klo 8 stadionin harjoituskentällä. Tämän vuoksi edellisen illan menemisiä oli rajoitettu, jotta riittävä yöuni saatiin taattua. Hotellin aulaan kokoonnuttaessa oli selvästi aistittavissa taas se joukkue, joka oli maanantaina lähtenyt voittamaan peliä. Nummelalaisten hehkutuksia kuunneltiin hiljaisen päättäväisinä. Ainakaan suomalaisille kilpasiskoille emme häviäisi!

Ottelun alku näytti heti suunnan: Roxin oma syöttöpeli lähti liikkeelle hyvän malliin ja NuPS juoksi perässä. NJS:n pelaajien laajempi kokemus kansainvälisistä peleistä näkyi itsevarmuutena, pelin hallintana ja selkeämpinä ratkaisuina. Näillä keinoilla luotiinkin muutamia todella hyviä maalintekopaikkoja koko ensimmäisen puoliajan aikana: pari tolppalaukausta, niukkoja ohivetoja ja jopa tyhjästä maalista paluupallo yli. NuPSin maali alkoi tuntua noidutulta.

Toisen puoliajan puolivälissä tehottomuus oli kostautua, kun NuPS pääsi vastahyökkäyksiin. Muutamien NJS:n avainpelaajien ollessa lepuuttamassa itseään, peli alkoi uhkaavasti kääntyä vastustajalle. Nopeat vaihdot takaisin aloituskokoonpanoon käänsivät pelin tasaiseksi ja 2 minuuttia ennen loppua Pia Lund karkasi keskeltä läpi NuPSin puolustuksen ja laukoi rangaistusalueen rajan tuntumasta oikeaan alanurkkaan NJS:n voittomaalin. Päätösvihellyksen soidessa Roxin tyttöjen riemulla ei ollut rajaa!

Torstain ottelu pelattiin serbialaista ZFK Kalemegdania vastaan. Aiemmissa peleissä kapealla ryhmällä pelaava joukkue oli osoittanut vaarallisuutensa erityisesti sinnikkäällä toisen puoliajan taistelulla. Serbien aiempien pelien tulokset enteilivät tasaista peliä.

Ottelu pelattiin epätasaisella jalkapalloakatemian luonnonnurmella. Alusta oli Roxin pelaajille vaikea ja serbien parempi perustekniikka tuli pian esiin ja hyökkäykset vyöryivät erityisesti laitojen kautta maalillemme. Vain vastustajan heikohko laukaisutaito pelasti Roxin toistaiseksi.

Pelistä tuli ehdottomasti koko matkan epäonnisin ja myös ikävimmät muistot jättävä. Jo ennen peliä avainpelaajiin lukeutuva Pia Lund koki luonnon arvaamattomuuden, kun matkalla pelipaikalle saatu ampiaisen pistos esti pelaamisen. Ottelun alkuhetkillä keskikentän vakiopelaajiin kuuluva Neea Jokinen loukkasi polvensa. Menetysten seurauksena Roxin peli ei lähtenyt millään käyntiin.

Ensimmäisen puoliajan 19 minuutilla pujotteli serbien vasen laitalinkki puolustuksemme läpi ja laukaisi etunurkasta ottelun ainokaisen maalin.

Ottelun aikana Roxin valmennusjohtoa rupesi epäilyttämään serbien rehellisyys, sillä he aikoivat vaihtaa kentälle pelaajan, joka ei kuulunut kokoonpanoon. Pelin päätyttyä tehdyssä passien tarkastuksessa ilmeni, että joukkueessa oli pelannut kolme yli-ikäistä yhden sallitun sijasta. Protestia asiasta ei kyetty tekemään, koska järjestäjien sääntötulkinnat olivat jatkuvasti vaihtuvia ja epäluotettavia. Sen verran tämä sekaannus kuitenkin vaikutti, että jatkossa serbit eivät enää uskaltaneet sääntöjä soveltaa haluamallaan tavalla.

Tappio serbeille tiesi sitä, että perjantain vastus Szegedi AK Amazonok Unkarista olisi pakko voittaa, jos finaaliin tekisi mieli. Tehtävä tuntui ensin joukkueesta liian vaikealta, kun tuleva vastus oli jo voittanut mm. serbijoukkueen hyvällä pelillä.

Joukkueen pelastajaksi ilmaantui kuitenkin Nummelan Palloseura, joka oli torstaina voittanut tulevan vastustajamme luoden näin uskoa Roxin pelaajiin.

Perjantain ottelu alkoi jo klo 16 ja iltapäivän kuumuus oli vielä selvästi haittana. Onneksi alustana oli tuttu Akatemian tekonurmi. Vastustajan parhaat mehut oli imetty jo heidän aamupäivän pelissään ja aiemmista peleistä tuttu syöttöpeli ei lähtenyt käyntiin.

Tasaisena taisteluna hyvien romanialaistuomareiden johdossa käyty peli alkoi luisua vastustajalle, kun ensimmäisen puoliajan 25 minuutilla puolustuksemme oikea laita ei kyennyt estämään vastustajan tunkeutumista maalialueelle asti ja etunurkkaan vilahtanut pallo muutti numerot 0-1:een.

Tauko käytettiin tehokkaaseen palautumiseen ja toiselle puoliajalle vaihdettiin taas ratkaisuihin kykenevät pelaajat avainpaikoille. NJS:n tyttöjen päättäväisyys ja halu päästä loppuotteluun oli lähes käsin kosketeltavaa. Niinpä jo ensimmäisellä puoliajalla luodut nopeat vastahyökkäykset alkoivat vyöryä vastustamattomasti kohti unkarilaisten maalia. Ensimmäisellä puoliajalla nopeiden hyökkääjiemme iskut päättyivät paitsiotuomioihin, mutta näin ei enää käynyt toisen puoliajan 8. ja 9. minuuteilla, jolloin Rosa Malmén karkasi kahdesti, ensin keskeltä ja sitten laidasta. Rosa viimeisteli joukkueemme molemmat maalit hyvällä tarkkuudella.

Ottelu pysyi Roxin hallinnassa hyvällä syöttöpelillä ja tarkalla puolustamisella. Vastustaja sai muutamia vapaapotkuja laukaisuetäisyydeltä, mutta unkarilaisten hermoilu esti maalien synnyn ja laukaukset suuntautuivat päätyverkkoihin.

Ottelun loputtua jouduimme vielä jännittämään hetken lopputuloksen pitävyyttä, sillä unkarilaiset olivat ilmoittaneet pöytäkirjamerkinnällä tekevänsä protestin, koska heidän mielestään tuomaristo päätti ottelun 4 minuuttia liian aikaisin. Tosin turnauksen johto ilmoitti heti, että koska kyse on tuomarin tulkintaa vastaan tehdystä vastalauseesta, sitä ei käsitellä. Näin NJS:n joukkue oli tehnyt oman osuutensa loppuotteluun pääsemiseksi.

Pääsy loppuotteluun oli kuitenkin kiinni nyt muista, kuin omista suorituksistamme, sillä em. serbijoukkue olisi voitolla viimeisestä pelistään finaalissa. Koska ratkaisupeli pelattiin heti äskeisen pelin jälkeen samalla kentällä, jäi osa joukkueen johdosta jännittämään ottelun tulosta ja kannustamaan NuPSia huippusuorituksiin. Nummelalaiset täyttivät odotuksemme ja tasapeli varmisti Roxin paikan finaaliin.

Finaalipäivän aamussa ei ollut mitään uutta: paahtava hellepäivä tulossa ja tytöt pääasiassa sisätiloissa odottamassa koko viikon täyttymystä.

Matka upealle, monen suomalaisen liigajoukkueenkin mittapuiden mukaan kadehdittavalle stadionille taittui keskittyneessä ja odottavassa mielialassa. Joukkue puhkui näyttöhaluja ja se näkyi ja tuntui enemmänkin synkkää murjotusta muistuttavana tunnelmana kuin riehakkuutena. Vastassa olisi tiistaina Roxin voittanut PVSK eli pilvissä leijailuun ei olisi mitään syytä ollutkaan.

Stadion oli kuin kuuma pätsi klo 14 alkaneen finaalin aikana. Tuulen virettäkään ei ollut, aurinko korkealla eikä missään armahtavaa varjon repalettakaan!

Keskittynyt tunnelma purkautui heti ottelun alussa Roxin tyttöjen uskomattomana pelisuorituksena! Peli painettiin säälimättä vastustajan päätyyn, heidän avaukset katkottiin ylhäällä ja maalipaikkoja aukeni vähän väliä. Roxin johto-osuma leijaili ilmassa, vain sihti pitäisi saada kohdalleen. Pelin kontrolli oli täysin Roxilla ja vastustajan hyökkäykset tyrehdytettiin tarkalla puolustamisella heti keskiviivan jälkeen. Ensimmäisellä puoliajalla vastustajalla oli vain 1-2 laukausta kohti maalia ja nekin maalivahtimme Janette Kari hoiteli suurella varmuudella syliinsä. Hyvästä Roxin painostuksesta huolimatta lopullinen ratkaisu jäi tekemättä.

Ensimmäisen puoliajan loppupuolella alkoi tummia pilviä kasaantua Roxin ylle. Ikävä kyllä, näitä pilviä ei ollut yhtään taivaalla! Roxin keskikentän sielu ja taistelun ruumiillistuma Pia Lund joutui jättämän kentän liian kovan rasituksen ja kuumuuden seurauksena. Tämä vaikutti joukkueen peliin siten, että vastustajan hyökkäysten rakentelu sai tilaa ja yhä useammin pääsivät unkarilaiset Roxin kenttäpuoliskolle muutenkin, kuin pitkiä palloja viljelemällä.

Tauon jälkeen Rox pystyi vielä pitämään vastustajat kurissa. Itse asiassa koko ottelun aikana alkusarjan vastaavan ottelun kaltaisia murtautumisia rangaistusalueelle ei juuri nähty vaan vastustaja pyrki laukomaan kaukoetäisyydeltä.

Toisen puoliajan 9. minuutilla teki PVSK sitten avausmaalinsa kuvatun kaltaisella kaukolaukauksella n. 25 metrin etäisyydeltä. Roxin keskikentän heikentyminen ja kovan kuumuuden aiheuttama väsymys olivat syynä joukkueen joutumiseen alakynteen.

Rox jatkoi vielä sinnikästä taisteluaan loppuun asti, mutta ei kyennyt kääntämään peliä edukseen. Kolme minuuttia ennen peliajan täyttymistä PVSK pääsi vielä kaunistelemaan loppulukemat kannaltaan liiankin hyviksi 0-2:een.

Pelillisesti koko turnaus oli Roxille suuri menestys. Joukkue kykeni parantamaan peliään koko turnauksen ajan ja kun lähtötilanne avausottelun jälkeen oli jo varsin hyvä, eivät hopeiset mitalit ja komea kakkospytty olleet pettymys enää tunti finaalin jälkeen vaan matkan päätösillallinen ja palkintojenjako vietettiin hienoissa tunnelmissa edelleen helteisen sään hemmotellessa hyvin taistellutta joukkuetta.