Toimintamallin tavoitteena on selkeyttää ja kuvata seuran toiminnan keskeisiä osa-alueita. Siinä selvitetään seurantoiminnan pääperiaatteet – yksilökeskeisyys, kasvatus ja valmennus – jotka nousevat kasvattajaseuramallin lähtökohdista. Toimintamalli määrittelee puitteet, jossa toteutamme kasvattajaseuratoimintaa, sekä kehittää seurassa toimintakulttuuria, jossa jokaisella pelaajalla on mahdollisuus osallistua, kokeilla, onnistua ja kasvaa ilman menestymisen kiirettä.
Toivomme, että seuran toiminnassa mukana olevat henkilöt tutustuisivat toimintamalliin ja sen myötä olisi aktiivisesti, omien mahdollisuuksiensa puitteissa kehittämässä joukkueen ja seuran toimintaa yhteisten linjausten suuntaisesti. Joukkueiden vastuuhenkilöt sitoutuvat suunnittelemaan joukkueen toimintaa sekä harjoituttamaan ja kilpailuttamaan joukkueensa pelaajia seuran linjan mukaisesti.
Seura on Suomen Palloliiton (SPL) ja Palloliiton Uudenmaan piirin jäsen. Seuran joukkueet ovat velvollisia noudattamaan Suomen Palloliiton, Palloliiton Uudenmaan piirin sekä seuran sääntöjä, suosituksia ja toimintamallia.
Seura toimii Nurmijärven kunnan alueella ja sen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus jalkapallon harrastamiselle kilpa- ja harrastetasoilla Nurmijärven kunnan alueella SPL:n periaatteiden mukaisesti. Seura toimii kasvattajaseurana ja noudattaa toiminnassaan Kaikki Pelaa -mallia sekä SPL:n Nuorisotoiminta- linjaa. Tavoitteena on saada SPL:n Sinettiseura- sertifikaatti.
Tavoitteena on tarjota kaikenikäisille mahdollisuus harrastaa jalkapalloa, kehittyä pelaajana sekä yksilönä omista lähtökohdistaan käsin joko harrastus- tai kilpailutoiminnan parissa. Aktiivisen pelaamisen (harrastus- ja kilpatoiminnan) lisäksi seura tarjoaa mahdollisuuksia toimia jalkapallon parissa mm. erilaissa organisaation vastuutehtävissä, pelinohjaajana sekä tuomarina, valmentajana, huoltajana tai tärkeinä tukijoukkoina.
Seuran toiminta-ajatuksena on asettaa pelaaja kaiken toiminnan keskipisteeksi. Valmennuksessa keskitytään kulloisenkin ikäryhmän tarpeisiin sekä erityisedellytyksiin. Fyysisen taitavuuden sekä jalkapallon teknisten ja taktisten perusedellytysten lisäksi nähdään pelaajan psykologisen ja sosiaalisen kehittymisen tukeminen keskeisenä asiana.
Lasten ja nuorten urheilun keskeisin tavoite on tarjota heille myönteinen kasvuympäristö urheilun ja liikunnan parissa. Onnistuneessa urheilutoiminnassa voimme antaa kaikille, riippumatta aikaisemmista kokemuksista tai taidoista, virikkeitä monipuoliseen liikuntaan, liikeharjoitteluun, sosiaaliseen yhteistoimintaan ja hyvään henkilökohtaiseen kehitykseen.
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous on ylin päättävä elin. Seuralla on hallitus (1+ 6-8 jäsentä), joka koostuu vuosikokouksessa valituista vastuuhenkilöistä ja puheenjohtajasta, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Esityksiä hallitukselle valmistelee toimikunnat; joita ovat valmennus ja koulutus, talous, tiedotus ja markkinointi sekä olosuhde ja varuste. Hallituksen jäsenet toimivat toimikuntien vastuuhenkilöinä ja koollekutsujina. Kustakin ikäkausiryhmästä tulee olla edustaja jossain toimikunnassa. Lisäksi toiminnanjohtaja ja valmennuspäällikkö osallistuvat hallituksen työskentelyyn ilman äänioikeutta. Organisaatiokaavio LIITE 1.
Seuran hallitus hyväksyy kokouksessaan uudet jäsenet. Alle 15-vuotiaan osalta jäsenrekisteriin tulee jommankumman huoltajan nimi, joka edellyttää jäsenyyden hakemiseen.
Seuran hallitus päättää toimihenkilöiden esim. toiminnanjohtajan, valmennuspäällikön ja muiden tarvittavien henkilöiden palkkaamisesta. Toiminnanjohtajan päätehtävänä on hallituksen asettamien tavoitteiden ja tehtävien hoitaminen, seuran edustaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä hallituksen kanssa. Valmennuspäällikön päätehtävänä on toimia erityisesti vastuuvalmentajien tukijana, kehittää ja organisoida seuran valmennus- ja turnaustoimintaa sekä toimia linkkinä ikäluokkien vastuuvalmentajien ja seuran hallituksen välillä.
Tilikausi on kalenterivuosi. Seuran talous koostuu varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista, varainhankinnasta ja avustuksista. Seura avustaa vuosittain sovitun budjetin mukaisesti ikäkausiryhmiä turnaus-, valmennus-, koulutus-, leiri- yms. maksuissa.
Seura päättää vuosikokouksessaan seuralle maksettavan jäsenmaksun suuruuden. Pelaajakohtaiset kausimaksut määräytyvät valmennus- ja olosuhdekustannusten perusteella.
Joukkueet vastaavat omasta taloudestaan ja varainhankinnasta hallituksen ohjeiden mukaisesti sekä toimittavat tositteet määräajoin seuran rahastonhoitajalle tiliöitynä hallituksen ohjeiden mukaisesti.
Seuran asioista tiedottaminen on ajankohtaista, säännöllistä sekä kohdennettua. Tiedotus jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen. Tiedottamisesta laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma. Koko seuraa koskeva tiedotus on aina seuran tiedottajan laatimaa ja puheenjohtajan tai toiminnanjohtajan hyväksymää. Ilmoitukset ja tiedotteet laaditaan seuran omalle tiedotepohjalle yhdenmukaisuuden ja näkyvyyden vuoksi. Ulkoisen tiedottamisen välineitä ovat kotisivut, sekä paikallislehti, jossa on säännöllisesti tietoa toiminnasta mm. ottelut, tulokset ja tapahtumat. Sisäinen tiedotus toteutetaan kotisivujen lisäksi sähköisesti jäsentiedotteen muodossa. Lisäksi tiedonjakoa varten on käytössä eri sidosryhmien sähköpostin postituslistat mm. valmentajat, joukkueenjohtajat ja toimikunnat. Joukkueilla on myös omat sivut seuran sivustoilla.
Seuran joukkueet jaetaan: nappulaikäisiin, junioreihin sekä aikuisiin. Pelaajat harjoittelevat ikäluokittain yhteisten tavoitteiden ja valmennussuunnitelmien pohjalta. E (11v) ikäisistä alkaen on koko ikäluokan yhteisiä harjoitustapahtumia alueellisten harjoitusten lisäksi. Nappulaikäisiin kuuluvat ikäluokat J (5) - E (11). Junioreihin kuuluvat ikäluokat Dn (12) – A (20).
Nappulaliigan, J(5) – H(8) ikäiset, toiminnan tarkoituksena on luoda pelaajille liikunnan mahdollisuuksia, tukea perustaitojen oppimista ja tutustuttaa leikinomaisesti lajin harjoitteluun lähellä omaa asuinaluetta.
Nappulaliigassa pelaajat on jaettu ikäryhmittäin lähiöjoukkueisiin, jotka harjoittelevat kevät- ja syyskaudella omien vastuuvalmentajiensa ja valmentajiensa ohjauksella. Joukkueet osallistuvat kunnan alueella yhteiseen kuntasarjaan, jossa pelien tuloksia ei erikseen kirjata eikä sarjataulukoita lasketa sekä elokuussa kunnan mestaruusturnaukseen. Lisäksi on mahdollisuus osallistua myös lähialueen muihin turnauksiin.
Nappulaliigalla on oma johtoryhmä, joka organisoi toimintaa. Nappulaliigan johtoryhmä hyväksyttää vuosittain toimintasuunnitelman seuran hallitukselle ja toimii seuran sääntöjen ja linjausten mukaisesti. Nappulaliigan edustaja osallistuu seuran hallituksen kokouksiin.
Nappulaiän loppupuolella perustetaan ikäkausijoukkueita G(9) – E(11) alueittain. Ikäkausijoukkueilla on omat vastuuhenkilöt, talous ja seuran linjausten mukaiset vuosisuunnitelmat. Ko joukkueet voivat osallistua piirin turnaus- ja sarjapeli toimintaan. E (11) ikäisistä alkaen on koko ikäluokan yhteisiä harjoitus- ja valmennustapahtumia alueellisten harjoitusten lisäksi.
Nuorimmissa ikäluokissa (J(5) – E(11)) pyritään välttämään liikaa kilpailullisuutta. Lapset toki mielellään kilpailevat, mutta vanhempien (ml. valmentajat ja muut toimitsijat) tehtävänä on hallita omat tarpeensa nähdä lapsensa pärjäävän muita paremmin. Liika kilpailu aiheuttaa toimintaan turhaa totisuutta, parhaiden pelaajien liiallista peluuttamista ja toisaalta vilttiketjun syntymistä, harrastuksen lopettamista sekä harjoittelun painottumista joukkuetaktisiin ja fyysisiin osa-alueisiin liian varhain.
Ikäluokka-ajattelun tavoitteena on varmistaa seuran linjan toteutuminen yksittäisissä joukkueissa sekä valmennuksellisen ja muun osaamisen välittyminen eri joukkueiden välillä. Valmentajien riittävällä ammattitaidolla, harjoittelun monipuolisuudella sekä harraste- ja aktiivijoukkueiden avulla tarjotaan mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuuksia jatkaa harrastustaan jalkapallon parissa. Valmennuksen määrä ja monipuolisuus lisääntyy juniori-iässä. Ikäluokille asetetaan selkeät tavoitteet pelaajien henkilökohtaisia taitoja kehittäen. Erillisiä tasojoukkueita perustetaan tarpeen mukaan yksilöä unohtamatta. Erillisiä ja kohdennettuja harjoitustapahtumia (esim. maalivahtivalmennus, taito- ja kykykoulu) järjestetään ikäryhmien sisällä. Lahjakkaimmat pelaajat ohjataan piirijoukkue- ja maajoukkuekatsastuksiin.
Tulevaisuusmaailmassa A ja B-juniorit tähtäävät pelaamiseen mahdollisimman korkealla sarjatasolla, kuitenkin resurssit huomioonottaen. Samalla varmistetaan myös harrastetoiminnan jatkuvuus. Harjoitusten teho ja voimaharjoittelu kasvaa samalla kun pelaajien kehitystä seurataan tarkasti.Pelaajat ovat tarvittaessa myös edustusjoukkueen käytössä. Lahjakkaimmat pelaajat ohjataan piirijoukkue- ja maajoukkuekatsastuksiin.
Aikuisjoukkueisiin kuuluvat seuran edustus-, reservi- ja ikämiesjoukkueet. Edustusjoukkueet ovat kilpailullisia ryhmiä kun taas reservi- ja ikämiesjoukkueet toimivat harrastuspohjaisesti.
Seuralla on miesten ja naisten edustusjoukkue, jonka tavoitteena on vuosittain pelata sellaisella sarjatasolla, joka tarjoaa seuran kehityskykyisille junioreille motivoivan kasvualustan. Joukkueita rakennettaessa huomioidaan mahdollisimman hyvin omat juniorit ja pyritään siihen, että heidän pelaamisensa eri joukkueissa koordinoidaan hallitusti ja toisaalta tarjotaan mahdollisuus riittävän laadukkaaseen harjoitteluun sekä heidän kehitysvaiheilleen sopivaan sarjatasoon. Seura tukee edustusjoukkueiden toimintaa vuosittain sovittavalla tavalla.
Ikäkausijoukkueet muodostavat itsenäisiä yksiköitä, jotka valitsevat joukkueen vanhempien keskuudesta tarvittavat vastuuhenkilöt sekä vastaavat omasta taloudestaan ja varainhankinnasta.
Edellä mainitut ikäluokkavastaavan tehtävät voidaan myös hoitaa ikäluokan joukkueenjohtajien kesken. Jokaisessa ikäkausijoukkueessa toimii vähintään yksi nimetty joukkueenjohtaja. Joukkueenjohtaja toimii joukkueen vanhempien ja valmentajien välisenä linkkinä. Jos joukkueen sisällä on ongelmia, joukkueenjohtaja puuttuu epäkohtiin. Joukkueenjohtaja vastaa joukkueensa taloudesta ja toimii joukkueen edustajana seuraan päin. Joukkueenjohtaja toimittaa ikäluokan tiedot ja vaaditut dokumentit (toimintakertomus, talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä ikäluokan pelisäännöt) seuran hallitukselle sekä hallituksen viestit joukkueille. Joukkueenjohtajan tehtävät voidaan jakaa joukkueessa. Pääasiahan on, että asiat hoituvat vastuun ollessa kuitenkin joukkueenjohtajalla.
Vastuuvalmentaja valmistelee harjoitus- ja kilpailuohjelman ikäluokalle sekä koordinoi ja ohjaa ikäluokan yhteiset harjoitukset. Vastuuvalmentaja laatii ikäryhmälle valmennuksen kausi- ja kuukausisuunnitelmat seuran valmennustoiminnan linjausten mukaisesti.
Vastuuvalmentajan valitsee seuran hallitus ikäkausivastaavan ja seuran valmennuspäällikön esityksen perusteella huomioiden valittavan koulutustaustan ja sopivuuden tehtävään. Vastuuvalmentajasopimus allekirjoitetaan seuran ja tehtävään valitun valmentajan kesken. Vastuuvalmentaja on vastuussa toiminnastaan seuran hallitukselle.
Jokaisessa joukkueessa tulee olla vastuuvalmentajan hyväksymä valmentaja. Seura takaa valmentajille mahdollisuuden valmentajakoulutukseen. Osallistuminen koulutukseen on seuran linjan ja periaatteiden mukaisesti toivottavaa.
Jokaisessa ikäkausijoukkueessa tulee olla vähintään yksi nimetty huoltaja.
Vanhemmat pyrkivät omalla toiminnallaan edesauttamaan joukkueensa tavoitteiden täyttymistä ja takaamaan joukkueen muille toimihenkilöille työrauhan niin harjoitus- kuin ottelutilanteissa sekä toimivat palautteenantajina ja arvioitsijoina rakentavassa mielessä. Arvioinnin pohjana on seuran toimintamalli ja joukkueen pelisäännöt.
Vanhemmat laativat ja allekirjoittavat joukkueen vastuuhenkilöiden kanssa pelisäännöt, joiden mukaan joukkue toimii. Pelisääntöjen tulee olla linjassa seuran toimintamallin kanssa.
Otteluissa vanhemmat eivät seuraa peliä joukkueen vaihtopenkin läheisyydessä eivätkä huutaen tms. kommentoi negatiivisesti joukkueen, valmentajan, vastustajan eikä erotuomarin toimintaa. Vanhemmat osallistuvat omien mahdollisuuksiensa puitteissa joukkueen yhteisiin tapahtumiin ja varainhankintaan joukkueenjohtajan johdolla.
Pelaajat sitoutuvat harjoittelemaan, pelaamaan ja käyttäytymään seuran yhteisen linjan ja hyvien tapojen mukaisesti. Lisäksi valmentajat laativat pelaajien kanssa yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan joukkueessa toimitaan. Keskustelun pohjana ovat vastuuhenkilöiden ja vanhempien väliset pelisäännöt.
Ikäkausijoukkueet muodostavat omat erilliset taloudelliset yksikkönsä. Ne rahoittavat toimintansa joukkueenjohtajansa johdolla mm. toimintamaksuin, sponsorituloilla, talkootyöllä ja turnauksilla. Ikäkausijoukkueet eivät saa tehdä velkaa. Ikäkausijoukkueiden toiminta ja turnaukset eivät saa olla kilpailutilanteessa seuran perinteisesti järjestämien turnausten ja tapahtumien kanssa. Ikäkausijoukkueet hakevat seuran johtokunnalta turnausten järjestämislupaa.
Ikäkausijoukkueilla on oma pankkitili. Kirjanpidossa on joukkuekohtaiset kustannuspaikat. Joukkueen varat ovat viime kädessä seuran varoja.
Seura päättää vuosikokouksessaan seuralle maksettavan jäsenmaksun suuruuden. Pelaajakohtaiset kausimaksut määräytyvät valmennus- ja olosuhdekustannusten perusteella. Ikäkausijoukkueet toimittavat seuran hallitukselle toimintakertomuksen, talousarvion ja toimintasuunnitelman.
Parhaimmillaan jalkapalloharrastus antaa terveyttä, henkistä hyvinvointia ja elämänmittaisia ystävyyssuhteita sekä ikätovereiden että toiminnassa olevien aikuisten kanssa. Yhdessä kavereiden kanssa tehdyissä leikeissä, harjoituksissa ja peleissä lapsen sekä nuoren keskittymiskyky, pitkäjänteisyys ja yhteisöllisyys kehittyvät. Jalkapallon pelaaminen antaa parhaimmillaan lapselle sekä nuorelle elämäniloa ja edesauttaa tunnetta oman elämän hallinnasta. Urheiluharrastus ja seuraan kuuluminen on lapselle sekä nuorelle arvokas ja tärkeä kokemus, josta voi muodostua tärkeä kasvuympäristön osa perheen, koulun ja kavereiden rinnalle.
Kaikki Pelaa -ohjelma on kokonaisvaltainen lasten sekä nuorten jalkapallon kehittämisohjelma, joka rakentuu kahdeksalle tasaveroiselle periaatteelle muodostaen yhdessä lasten sekä nuorten jalkapalloilun arvopohjan.
Leikinomaisuudella tarkoitetaan erityisesti tekemisessä vallitsevaa asennetta ja ilmapiiriä. Harjoitus- ja pelitapahtumat voivat olla samanaikaisesti sekä vaativia ja tehokkaita että kivoja. Laadukas ja oppimista edistävä harjoittelu on myös hauskaa.
Tasavertaisuus on sitä, että jokainen mukana oleva lapsi sekä nuori saa osakseen huomiota, kannustusta ja onnistumisen mahdollisuuksia. Jokaiselle lapsella sekä nuorella on oikeus osallistua lajin huippuhetkiin; yhdessä pelaamiseen kavereiden kanssa.
Yksilökeskeisyys tarkoittaa sitä, että yksilön kehittyminen on joukkueen pelillistä menestystä huomattavasti tärkeämpää. Kehittymistä pitää verrata lapsen sekä nuoren omiin aikaisempiin tekemisiin - ei muiden joukkueessa olevien.
Yksilöllisyys; erilaisuus ja persoonallisuus ovat vahvuuksia eivät uhkatekijöitä. Taito on jalkapallon perusta. Taidon kehittäminen tarkoittaa enemmän yksilöllistä harjoittelemista ja pienpelejä sekä vähemmän isoilla joukkueilla pelaamista. Jokainen on tähti tyylillään!
Monipuolisuus on liikunnallisen taitavuuden perusta ja kokonaisvaltaisen kehittymisen kannalta erittäin tärkeätä. Useampien lajien harrastaminen on lapsen etu ja siihen tulee seuroissa aktiivisesti kannustaa. Jos seuran sekä joukkueen toiminta on riittävän hyvää ja kaikki yksilöt huomioivaa, lajiin kiinnitytään aidosti omasta halusta. Jokaisella lapsella sekä nuorella on oikeus päättää harrastustoimintansa laajuudesta.
Turvallisuus syntyy oman roolinsa ymmärtäneiden aikuisten läsnäolosta. Ohjatussa urheiluseuratoiminnassa on aina mukana toiminnasta vastaavia aikuisia. Paikallisuuden suosiminen ja lasten kotien lähellä tapahtuva toiminta lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta harrastuksessaan. Oman lähielämän piiri, tutut paikat ja kaverit ovat tärkeä osa turvallisuutta.
Päihteettömyys lasten ja nuorten jalkapallotoiminnassa on jokaisen mukana olevan harrastajan oikeus. Jokaisella lapsella sekä nuorella on oikeus savuttomaan ilmaan ja päihteettömään harrastusympäristöön jalkapalloseurojen toiminnassa niin harjoitus- ja pelitapahtumissa kuin turnausmatkoillakin. Alkoholipitoiset saunaillat, olutteltat ja alkoholimainokset eivät kuulu alle 18-vuotiaiden jalkapalloharrastukseen.
Leikki on lapsen tapa opetella ja oppia uusia asioita ja taitoja sekä kerrata ja vahvistaa aiemmin omaksuttua. Harjoittelu ja pelaaminen toteutetaan lasten lähtökohdista, lasten ehdoilla ja lasten parhaaksi. Peliaikaa ei tarvitse ansaita, vaan jokaisella mukaan haluavalla on oikeus Puolen Pelin Takuuseen. Peluuttamisesta sopimiseen kiinnitetään erityistä huomiota vuosittain joukkueissa käytävissä Pelisääntö-keskusteluissa.
Toiminnan tärkein tavoite on, että lapsi ihastuu sekä rakastuu jalkapalloon ja jatkaa aloittamaansa harrastusta. Lasten jalkapallossa keskitytään henkilökohtaisen taidon kehittämiseen. Leikinomaisuus tarkoittaa sitä, että ollaan tosissaan mutta ei vakavissaan. Aikuisten roolina on kiitoksen ja kannustamisen ilmapiirin luominen sekä turvallisuuden varmistaminen mukana olevan harrastajan osalta.
Pelitapahtumissa Vihreä Kortti on pelin ohjaajien työväline reilun pelin kasvatukseen kiitoksen ja kannustuksen ilmapiirissä. Piiri voi myöntää luvan kaksoisedustukseen tai yli-ikäisyyteen yksittäisen pelaajan edun nimissä.
Kaverimaailmassa keskitytään edelleen pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittymiseen. Yksilön kehittyminen urheilijana ja ihmisenä on tärkeämpää kuin joukkueena menestyminen. Kaverimaailma on elämäntaitojen opettelun aikaa. Peluuttaminen sovitaan Pelisääntö -keskusteluissa, jossa lasten sekä nuorten omien tavoitteiden merkitys korostuu leikkimaailmaa enemmän. Leikkimaailmassa syntynyttä innostusta lajiin syvennetään antamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia suunnitella, toteuttaa ja kehittää toimintaa, jossa on mukana.
Kaverimaailmassa pelaamisen rinnalle nostetaan Kaikki Pelaa –koulutustoiminta, joka tarjoaa nuorille muitakin kiinnittymisen paikkoja kuin pelaaminen. Seura tarjoaa kaverisarjan muodossa kevyemmän harrastusmuodon niille, jotka koulutyön, toisen harrastuksen, ystävien tai jonkun muun syyn vuoksi eivät halua sitoutua kilpailutavoitteisten joukkueiden toimintaan.
Seura kehittää taitokilpailu-, jalkapalloleiri ja leirikoulutoimintaa yhdessä joukkueiden/yhteistyötahojen kanssa tukien pelaajien henkilökohtaisen taidon kehittämistä sekä oman edistymisen seuraamista. Piiri voi myöntää luvan kaksoisedustukseen tai yli-ikäisyyteen yksittäisen pelaajan edun sitä vaatiessa.
Tulevaisuusmaailmassa lajin harrastaminen saa jatkoa nuoren itsensä valitsemalla tavalla ja tasolla. Osa nuorista tähtää jalkapalloammattilaiseksi, toiset saavat sen parista työkokemuksia, joillekin se on kiva ajanviettotapa hyvien kavereiden kanssa ja osa osallistuu seuratoimintaan sen eri tehtävissä. Aktiivisesta pelaamisesta luopuneille nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua harrastejoukkueiden toimintaan ja toimia seurassa pelinohjaajana, erotuomarina tai apuvalmentajana.
Futsal, 5v5, 7v7 ja 11v11 –pelimuodot tarjoavat jokaiselle jotakin. Nuori tarttuu kiinni siitä, mistä itse haluaa. Vasta tulevaisuusmaailman ikävaiheessa aletaan kiinnittää huomiota myös joukkueena pelaamiseen ja voittamiseen. Piiri voi 7 v 7 – pelimuodossa edelleen myöntää luvan kaksoisedustukseen tai yli-ikäisyyteen yksittäisen pelaajan edun sitä vaatiessa.
Seuratoiminnan ja valmennuksen keskipisteenä on yksittäinen pelaaja. Jokaiselle pitää tarjota mahdollisuus kehittyä omien tarpeidensa, arvojensa ja tavoitteidensa suuntaan sekä ihmisenä että pelaajana. Myönteiset kokemukset omasta kehityksestä ja elämyksistä jalkapallon parissa vahvistavat omia valintoja ja auttavat pelaajaa vastaamaan omiin haasteisiinsa.
| Leikkimaailma 6-11-vuotiaat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Fyysiset ominaisuudet | Taito, tekniikka ja taktiikka | Psykologiset ominaisuudet | Sosiaaliset ominaisuudet | |||
| I‑ikäiset ja nuoremmat alle 8 v. |
PERUSLIIKKEET Perusliikkeet sekä niiden yhdistelmien mahdollisimman monipuolinen harjoittelu |
PALLO PELIIN liikunnan iloa ja sosiaalista kanssakäymistä |
TAHDON OSALLISTUA leikinomaisuus ja iloisuus sekä halu kokeilla |
OLLAAN KAVEREITA opetellaan toimimaan ryhmässä, huolehditaan omista tavaroista, oikeudenmukaisuus |
||
| H‑ikäiset / alle 9 v. | YLEISET LIIKEVALMIUDET Perusliikkeiden sekä niiden yhdistelmien taitamiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu |
PALLO HALTUUN yhteistoiminnan oppiminen |
TAHDON OSALLISTUA leikinomaisuus ja iloisuus, halu kokeilla sekä etsiä rajoja |
MEIDÄN RYHMÄ toisten huomioiminen, säännöt sekä ohjeet tärkeitä, puhtaus sekä siisteys, oikeudenmukaisuus |
||
| G‑ikäiset / 9 v. | YLEISET LIIKEVALMIUDET Perusliikkeiden sekä niiden yhdistelmien taitamiseen ja automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu |
PALLO LIIKKEELLE yhteistoimintaan oppiminen ja ohjeiden noudattaminen |
TAHDON OSALLISTUA leikinomaisuus ja iloisuus, halu kokeilla sekä etsiä rajoja, haetaan kavereiden kunnioitusta |
MEIDÄN JOUKKUE sopeutuminen ryhmään, huolellisuus ja vastuu kasvaa, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus |
||
| F‑ikäiset /10 v. |
YLEISET LIIKEVALMIUDET Lajin perustaitojen automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu |
PALLO MAALIIN Lajin perussääntöjen tunteminen |
TAHDON OSALLISUA JA OPPIA leikinomaisuus, iloisuus ja pitkäjänteisyys, halu kokeilla sekä etsiä rajoja (taidollisia/sosiaalisia), kavereiden kunnioitusta |
MEIDÄN JOUKKUE seuratoiminnan ymmärtäminen, yhteisvastuun kasvaminen ja itsestä huolehtiminen |
||
| E‑ikäiset / 11 v. | YLEISET LIIKEVALMIUDET Lajin perustaitojen automatisoitumiseen tähtäävä monipuolinen harjoittelu |
SYÖTTÖPELI lajin perussääntöjen tunteminen ja noudattaminen |
HALUAN OPPIA Onnistuminen luo itsevarmuutta, kilpailuhalu kasvaa |
MEIDÄN SEURA sääntöjen sekä ohjeiden omaehtoinen noudattaminen, piiritoiminnan ymmärtäminen |
||
| Kaverimaailma 12-15-vuotiaat |
||||
|---|---|---|---|---|
| Fyysiset ominaisuudet | Taito, tekniikka ja taktiikka | Psykologiset ominaisuudet | Sosiaaliset ominaisuudet | |
| D‑juniorit 12–13 v. |
LAJIEN PERUSTAIDOT Lajitaitojen hiominen, ominaisuuksien kehittäminen monipuolisella harjoittelulla |
ISON KENTÄN PELI Itsenäisen toiminnan ja yhteistyötaitojen kehittäminen |
HALUAN OPPIA JA ONNISTUA Onnistuminen luo itsevarmuutta, kilpailuhalua kasvaa, jännitteitä harrastuksen ulkopuolella |
MEIDÄN SEURA (joukkueen säännöt) yhteistyötaitojen kehittyminen, terveet elämäntavat, ruoka ja lepo, liittotoiminnan ymmärtäminen |
| C‑juniorit 14–15 v. |
LAJIEN PERUSTAIDOT JA ERITYISTAIDOT Lajitaitojen hiominen, ominaisuuksien kehittäminen monipuolisella ja omaehtoisella harjoittelulla |
PELI-ILOA Itsenäisen toiminnan ja yhteistyötaitojen kehittäminen |
HALUAN ONNISTUA Itsekriittisyys kasvaa, kaikki tuki on tarpeen, psyykkinen valmennus korostuu |
MEIDÄN LAJI Omat sekä joukkueen tavoitteet, itsenäisen toiminnan kehittäminen, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden kehittäminen |
| Tulevaisuusmaailma 16–21-vuotiaat ja aikuiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Fyysiset ominaisuudet | Taito, tekniikka ja taktiikka | Psykologiset ominaisuudet | Sosiaaliset ominaisuudet | |
| B‑juniorit 16–17 v. |
HIENOSÄÄTÖ Lajitaitojen syventäminen, omaehtoisen liikkumisen toteuttaminen ja harjoittelun periaatteiden ymmärtäminen |
PELI-ILOA Taktiikan soveltaminen pelitilanteissa ja itsenäiseen vastuuseen kasvaminen |
MINÄ OSAAN Realistinen minäkuva, oman pelikäsityksen rakentuminen |
MEIDÄN LAJI (minä/joukkue) Itsenäiseen vastuuseen kasvaminen ja opiskelun merkitys |
| A‑juniorit 18–20 v. |
ERIKOISTUMINEN Henkilökohtaisten ominaisuuksien vahvistaminen |
PELI-ILOA JA OSAAMISEN RIEMUA Opittujen taitojen hyödyntäminen ja joukkueen eteen uurastus |
MINÄ OSAAN HYVIN Realistinen minäkuva, oman pelikäsityksen rakentuminen, pelistä ja harjoittelusta nauttiminen |
ELÄMÄNTAPA (me) Vastuu itsestä ja ryhmästä sekä yhteisvastuun ja velvollisuuksien ymmärtäminen |
| Aikuiset | ERIKOISTUMINEN Henkilökohtaisten ominaisuuksien ylläpitäminen |
OSAAMISEN TOTEUTTAMINEN Osaamisen toteuttaminen |
MINÄ OSAAN Kilpailutoiminnasta ja harjoittelusta nauttiminen |
ELÄMÄNTAPA Esikuvana oleminen |
Valmennuksen tueksi laaditaan valmennussuunnitelma, jonka sisällössä huomioidaan kunkin ikäluokan lajinomaiset, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset painopistealueet. Valmennussuunnitelma muodostaa rungon seurassa annettavalle valmennukselle, määrittää ikäryhmittäin opetettavat oleelliset perusasiat ja luo rungon joukkueiden kausisuunnitelmien laatimiselle.
Seuran joukkueissa toiminnan sekä yksittäisen pelaajan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lasten kanssa toimivilla ohjaajilla/valmentajilla on riittävä tietotaito ja koulutus tehtäväänsä.
Seura järjestää valmentajille/ohjaajille koulutusta yhteistyössä piirin ja Palloliiton kouluttajien kanssa. Ikäkausijoukkueista tulisi löytyä alla olevan suosituksen mukaisesti riittävän koulutuksen suorittanut yksi vastuuvalmentaja sekä valmentajia 1-3 kpl.
Palloliiton ohjaaja- sekä valmentajakoulutuksen lähtökohtana on korostaa ohjaajan ja valmentajan ratkaisevaa roolia paitsi jalkapallotaitojen opettajana myös kasvattajana. Koulutuksen punaisena lankana on yksilön oikeus kehittyä omana itsenään itselleen sopivassa tahdissa.
Kokonaisvaltainen valmentaminen on lapsen sekä nuoren kehitysvaiheen ja häneen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamista. Ohjaajan/valmentajan on tiedostettava ja ymmärrettävä nuoren pelaajan elämäntilanne, jotta hän pystyy tukemaan tätä. Kokonaisuuteen kuuluvat jalkapallon lisäksi oma kehitysvaihe henkisesti ja fyysisesti, perhe, ystävät, koulu, muut harrastukset sekä muu ympäristö. Yksilöllisyys on jokaisen lapsen sekä nuoren oikeus. Suvaitsevaisuus ja toisten erilaisuuden kunnioittaminen ovat osa oikeutta olla oma itsensä.
Valmentaja on pelaajaa varten. Hän on eräänlainen pelaajan tukihenkilö ja ohjaaja. Valmentajan tehtävänä on tukea nuoren pelaajan kehittymistä tämän toiveiden, tarpeiden sekä kehitysvaiheen mukaisesti. Valmentaja pyrkii kannustamaan pelaajaa ottamaan itse vastuuta omasta kehittymisestään ja tarjoamaan onnistumisen mahdollisuuksia. Yksilöllisen kehittymisen myötä pelaaja oppii toimimaan osana joukkuetta ja sitä kautta tuo oman panoksensa myös joukkueen menestymiselle otteluissa. Pitkäjänteinen ja yksilön kehittymistä tukeva valmennus tuo ajallaan myös joukkueelle menestystä.
| Ikäkausi | Valmennuskoulutustaso |
|---|---|
| J (6) – H (8 ) | Seuran sisäinen oma koulutus / mahdollisesti D-taso |
| G (9) – E (11) | D-taso + Seuran sisäinen koulutus |
| D (12) – D (13) | C-taso + suositellaan B -tasoa |
| C (14- 15) | B-taso |
| B (16- 17) | Vähintään B-taso |
Joukkueenjohtajille, rahastonhoitajille ja huoltajille järjestetään yhteisiä koulutusjaksoja, joissa käydään läpi seuran, yksittäisen joukkueen ja vastuuhenkilön tehtävään liittyviä keskeisiä asioita.
Paikallisen erotuomarikerhon (Kujek) kanssa tehdään yhteistyötä sekä kannustetaan aktiivisen pelaamisen lopettaneita junioreita sekä myös aikuisia yhtenä seuratoiminnan mahdollisuutena pelinohjaaja- ja erotuomarikoulutuksiin.
Seuran hallitus hakee keskitetysti harjoitusvuorot niin kesä- kuin talvikaudelle sekä jakaa saamansa vuorot joukkueille kunkin ikäryhmän tarpeiden mukaan. Jokaisen joukkueen ikäryhmävastaava tai joukkueenjohtaja toimittaa toiveensa olosuhdevaliokunnalle keskitettyä anomusta varten sovittuun päivämäärään mennessä.
Kaikilla joukkueilla tulee olla yhtenäiset peliasut. Peliasuun kuuluvat sinimusta paita, musta housut ja tummansiniset sukat. Seura hankkii kaikki pelipaidat, jotka ovat täten seuran omaisuutta. Pelaaja saa käyttöönsä pelipaidan, joka täytyy palauttaa seuralle pelaajan lopettaessa harrastamisen tai vaihtaessaan paidan isompaan kokoon.
Seura pyrkii myös muiden varusteiden osalta siihen, että käytössä ovat yhtenäiset, useamman vuoden saatavissa olevat mallit. Näihin varusteisiin kuuluvat mm. verryttelypuku, tuulipuku, pelikassi ja hiekkahousut. Kaikkien varusteiden hankinta hoidetaan keskitetysti seuran varustevastaavan toimesta ikäluokilta saatujen tilausten pohjalta. Tiedot seuran kautta hankittavista varusteista ja niiden hinnoista julkaistaan vuosittain.
Ikäluokat rahoittavat itse hankkimansa varusteet joko keräämällä rahat pelaajien vanhemmilta tai yhteistyösopimuksilla kerätyillä varoilla.
Seura voi tehdä sopimuksia, joiden perusteella kaikkien pelipaitoihin painetaan mainos tms. Seuran logoa ei saa laittaa mahdollisesti muuta kautta hankittuihin varusteisiin ilman johtokunnan lupaa.
Järvihaantie 4, 2.krs.,
01800 Klaukkala
puh/fax:
09-853 4487
toimisto[at]njs.fi
