Blogi #1

Jalkapalloperheen silmin kesää kohden mennään jälleen vauhdilla ja kentillä on ollut mukava kuhina läpi talven, kun kuplahallit sekä tekonurmet ovat täyttyneet lapsista, jotka ovat saaneet nauttia harjoittelemisesta ja pelaamisesta aktiivisten vapaaehtoisten valmentajien ansiosta. Vapaaehtoisten ansiosta sadat lapset pystyvät harrastamaan ja pelaamaan illasta ja viikosta toiseen. Jalkapalloperhe on kasvanut entisestään ja seurojen tulee huolehtia siitä, että jokainen lapsi kohdataan lapsilähtöisesti – tähän tarvitaan entistä enemmän vapaaehtoisia palkattujen henkilöiden lisäksi. Ymmärrämmekö oikeasti vapaaehtoisten merkityksen, jotta jalkapalloperhe elää ja voi hyvin! Tämä blogi avaa pelin, jonka hyökkäyksiin, pallon riistoihin, maalintekoon ja ilosta tuulettamiseen jatkoa runoilevat arvokkaat vapaaehtoisvalmentajat sekä vapaaehtoistoimijat.

Ennätykset paukkuvat

Suomen Palloliitto julkaisi 3.2.2022 uutisen - Ennätykselliset 141 433 rekisteröitynyttä jalkapallon ja futsalin pelaajaa vuoden 2021 päätteeksi. Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen korosti seurojen suunnitelmallista työtä sekä seurojen tärkeyttä siinä, että koronatilanteesta huolimatta seurat ovat onnistuneet tarjoamaan lapsille, nuorille ja aikuisille yhä monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia terveysturvallisesti. Seuroissa tehdyn työn tuloksena saavutettiin kaikkien aikojen lukemat niin kokonaismäärissä kuin tyttöjen ja naisten määrissä. Palloliiton seurakehittäjä Silja Ranta nosti esiin, että useampi seura on laajentanut suunnitelmallisesti toimintaansa ns. ”perhefutiksesta aikuisten harrastetoimintaan”. Tätä kehitystä on tukenut muun muassa osaava seurajohto sekä jatkuvasti kehittyvä valmennus. (Suomen Palloliitto 2022.)

Sama kasvu on huomattu myös Nurmijärven jalkapalloseuran nuoremmissa ikäluokissa. Perhefutiksessa, Leikkifutiksessa sekä Viskari- jaEskarifutiksessa oli helmikuun alussa mukana yli 50 lasta enemmän verrattuna kevääseen 2021 (2015-2019- syntyneet). Loistavana esimerkkinä myös 2013- syntyneiden ikäluokka, jossa on lähemmäksi 70 lasta mukana (kasvua noin 30 lasta verrattuna kevään 2021 lapsimäärään). 2013-syntyneiden ikäluokassa lasten vanhemmista on mukana toistakymmentä vapaaehtoista valmentajaa sekä useampi vapaaehtoinen joukkueen toimihenkilö, jotta lapset saavat pelata jalkapalloa!

Johdetumpi vapaaehtoistoiminta

Harrastajamäärien ja liikkuvien lasten määrän kasvu on ehdottomasti positiivinen asia, mutta toiminnan laadun takaamiseksi tarvitaan myös tekijöitä. Riittävällä valmentajamäärällä pystytään jakamaan lapset pienempiin harkkaryhmiin ja huomioimaan paremmin jokainen lapsi yksilönä. Palkattujen valmentajien määrä urheiluseuroissa on kasvanut ja 2000-luvun jalkapallon kehittymisen osalta voidaan puhua ”ammattimaistuneen kauden jalkapallosta Suomessa” (Suomen Palloliitto 2021). Palkattu valmentaja pystyy useammin käyttämään enemmän aikaa toiminnan suunnitteluun, analysointiin ja johtamiseen verrattuna vapaaehtoisesti muiden päivätöiden lisäksi valmennustehtäviä tekevään. Hyvin johdetulla vapaaehtoisvalmentajien porukalla saavutetaan varmasti parempi lopputulos. Samalla vapaaehtoisten kuorma ei kasva liian suureksi arjen muiden kiireiden kanssa. Johtaminen, opastaminen ja kouluttaminen mahdollistavat Palloliitonkin tavoitteen saada osaava ja koulutettu valmentaja jokaiselle lapselle ja nuorelle. Tavoite vaatii oppimishaluisia vapaaehtoisia. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen vuonna 2017 julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa oli 1682 ammattivalmentajaa vuonna 2016. Päätoimisten ammattivalmentajien määrä oli lähes nelinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Samaan aikaan Suomessa toimi eri lajeissa yhteensä noin 80 000 vapaaehtoista- ja ammattivalmentajaa. Ammattivalmentajien osuus kaikista valmentajista oli siten vain murto-osa. (KIHU 2017.) Toivottavasti pystymme kasvattamaan seuran kaikkien ikäluokkien harrastajamäärää sekä huolehtimaan riittävästä valmentajamäärästä ja heidän kouluttamisestaan vielä osaavammiksi.

Mistä tulevaisuuden vapaaehtoiset houkutellaan mukaan?

Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa tutkimusraportin mukaan peräti 61% 15-24-vuotiaista, jotka eivät olleet tehneet vapaaehtoistyötä edellisen vuoden aikana, haluaisivat osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. Kaikista vastanneista 38% haluaisi osallistua, 13% ei halunnut osallistua ja 48% ei osannut sanoa. Naiset olisivat innokkaampia lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan. (Rahkonen 2021.) Naisten (äitien) määrä on ilahduttavasti kasvanut myös vapaaehtoisten valmentajien parissa. Toivottavasti nuorten vastaajien into vapaaehtoistyöhön säilyy tutkimuksen kaltaisissa luvuissa, niin tulevaisuuden vapaaehtoistoiminta on turvattu.

Marjo Salmela kirjoitti hienosti Kimmo Saariston tekemän haastattelututkimuksen esipuheessa siitä, että juniorijalkapalloilun parissa vapaaehtoisia on mukana erilaisilla taustoilla - osalla on taustaa lajin parissa ja osa ei ole kouluaikojen jälkeen juuri urheilua harrastanut. Vapaaehtoistehtäviin usein ajaudutaan ja aktiivisimpina vapaaehtoisina toimivat yleensä ruuhkavuosia elävät urheilua harrastavien lasten vanhemmat. Liikunnan ja urheilun parissa koetaan onnistumisen iloa, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Elämys on usein syvempi silloin, kun sitä on ollut itse mukana tekemässä. Joukkueiden aktiivitoimijat kaipaavat suurempaa joukkoa jakamaan näitä elämyksiä. Olisiko syytä muokata oletusta siitä, että junioriurheilun vapaaehtoinen on aina pelaajan vanhempi. Vapaaehtoisten joukkoon saataisiin lisää tekijöitä houkuttelemalla mukaan myös vanhempien kavereita, lasten kummeja tai muuten vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita. (Saaristo 2021.)

Toivottavasti lasten innostuneisuus jalkapalloon näkyy myös kotona ja vanhemmat haluavat olla vielä enemmän osana tätä mahtavaa elämystä, joka parhaimmillaan kestää koko elämän. Oman lapsen kaverit huutavat kaupungilla – ”toi on meidän valkku” tai ”Jaskaon meidän huippuvalkku”. Saamalla lisää innostuneita vapaaehtoisia valmentajia pystymme mahdollistamaan lasten harrastamisen ja pelaamisen nyt ja tulevaisuudessa. Listasimme Nurmijärven jalkapalloseuran 2015-2016-syntyneiden vanhempivalmentajien kanssa, mitä hyvältä lastenvalmentajalta odotetaan. Toivottavasti tunnistat itsestäsi jonkun näistä piirteistä ja haluat tulla mukaan tekemään yhdessä hyvää nurmijärveläisille lapsille ja nuorille! Valmentajien rooli lapsen elämässä on hyvin merkityksellinen yhdessä lapsen vanhempien, varhaiskasvattajien / opettajien kanssa. Haluamme olla merkityksellisiä sekä haluamme merkityksellisyyttä elämäämme. Tule Palokärkiperheeseen kokemaan futiselämys merkityksellisenä vapaaehtoisena!

KIRJOITTAJA

Kirjoittaja on Nurmijärven jalkapalloseuran junioripäällikkö. HAAGA-HELIA YAMK Valmennuksen opiskelija. Aikaisempi koulutus: Liikunnanohjaaja AMK, UEFA-B.

Asko Jortikka, junioripaallikko@njs.fi

LÄHTEET:
KIHU 2017. VALMENTAMINEN AMMATTINA SUOMESSA 2016. Kihun julkaisusarja, nro 53. Jyväskylä. Luettavissa: https://kihuenergia.kihu.fi/.../ 2017_pus_valmentami_sel15_30962.pdf. Luettu: 5.2.2022.

Rahkonen, J. 2021. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Tutkimusraportti 18.5.2021. Taloustutkimus Oy. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/.../ Vapaaehtoistyo_tutkimusraportti_2021.pdf. Luettu: 13.1.2022.

Saaristo. K. 2021. Yksi äiti on sanonut, että teet hyvää hommaa. Haastattelututkimus juniorijalkapallon vapaaehtoisista. Kansalaisareenan julkaisuja 2/2021. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/.../ Juniorijalkapallo_WEB.pdf. Luettu: 5.2.2022.

Suomen Olympiakomitea 2021. Vastuullinen valmentaja verkkokurssi 2021. Luettavissa: https://oppimisareena.fi/...?id=216. Luettu: 11.11.2021.

Suomen Palloliitto 2021. Seuratoiminnan muutos. Valmennus- ja junioripäällikkö Forum. 15.12.2021

Suomen Palloliitto 2022. Ennätykselliset 141 433 rekisteröitynyttä jalkapallon ja futsalin pelaajaa vuoden 2021 päätteeksi. Luettavissa: https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/ ennatykselliset-141-433-rekisteroitynytta-jalkapallon-ja-futsalin-pelaajaa-vuoden. Luettu: 4.2.2022